JATKOSOTA LAPISSA

6D /JR 12. Etualalla rykmentin esikuntaa; komentaja evl Albert Puroma, Tukkimäki, Moisio ja Novala. Kenttälounas, syyskesä -41 Kiestingissä. Kuva; Liisa Tukkimäki

suomi ja saksa jatkosodassa

KAUTTAKULKUSOPIMUS. Talvisodan jälkeen Suomi sopi Norjan miehittäneen Saksan kanssa kauttakulkuliikenteestä. Ensin sopimus (12.9-40) koski vain Saksan ilmavoimien  kauttakulkua. Sopimuksen puitteissa Suomeen saapui  5538 miestä ja 710 ajoneuvoa matkalla Norjaan, joista osa jäi Suomeen. 

22.9 -40 allekirjoitettiin laajempi poliittinen sopimus, joka salli Saksan maa - ja ilmavoimien henkilöstön ja sotamateriaalin jatkuvan kuljetuksen Norjaan Suomen kautta ilman rajoituksia. Suomi puolestaan sai ostaa Saksasta mm  viljaa ja aseita , joita ei muualta saatu.

SOTILAALLISESSA mielessä Saksa otti yhteyttä Suomeen 20.05.1941. Silloin Saksan suurlähettiläs kertoi presidentti Risto Rytille Molotovin ja Hitlerin balttiasopimuksesta. Hitler oli hylännyt Neuvostoliiton (Molotov) vaatimuksen lopullisesta ratkaisusta Suomen osalta. Talvisodan jälkeen oli Saksan edun mukaista, että Suomi säilyy itsenäisenä,  vaikka menetti 10 % alueestaan.

24.05. 1941 suomalainen valtuuskunta sai tietoja Saksan suunnitelmista Neuvostoliiton suhteen.(A.E Heinrich Suomesta ja kenraali Jodl Saksasta.) Saksa aloitti joukkojensa siirron Rovaniemen kautta Norjaan 6 - 8. kesäkuuta 1941, jonka oli miehittänyt. 

Kaksi saksalaisdivisjoonaan jäi Lappiin Norjan lomakuljetusten varjolla. Mahdollisessa hyökkäyksessä Neuvostoliittoon Saksa ei edellyttänyt Suomelta hyökkäysvoimaa. Ainoastaan turvata Lapin eteläsiipi. Suomen tulisi sodan syttyessä edetä vain vanhoille rajoille.
 
SUOMEN TAVOITE; edetä saksalaisten rinnalla vanhoille rajoille!

Ylipäällikkö Mannerheim alisti Lapissa suomalaisjoukot saksalaisille käskyllään jo 15.06.1941.Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22.06.1941. Saksalaisarmeijan komentajana Lapissa oli kenraalieversti Falkenhorst. Norjassa ollut saksalaisarmeijakunta AOK Norvegen oli jaettu kolmeksi voimayhtymäksi ja hyökkäsi Petsamosta kohti Muurmanskia.

Jatkosodassa toistui lähes sama kuvio kuin talvisodassa, jossa Lapin puolustus luovutettiin ruotsalaisille. Jatkosodassa suomalaiset alistettiin Lapissa saksalaisille! Lähes samalla alueella. 

XXXVI AK, 40 600 miestä hyökkäsi Sallan suunnalla Neuvostoliittoon, mukanaan suomalainen 6.s Divisjoona. Saijan suunnalta hyökkäsi saksalainen 169 - divisjoona 27 000 miestä. Suurimmillaan saksalaisten määrä Lapissa oli 1944, 220 000. Suomi oli ainoa sotaakäyvä maa, jota ei mannereuroopassa miehitetty 2- maailmansodan aikana. Saksalaiset jouduttiin karkoittamaan maasta rauhansopimuksen perusteella. Siitä lapin sota.

SAKSALAISJOUKOT

               Falkenhorsten ja Siilasvuon  taktiikka;       
                      "OPERAATIO NAPAKETTU"
               pihtiliikkeellä venäläisten selustaan

Saksalaiset joukot: Saksalaisten suunnitelmana oli koukata Saijalta (Vuoristo AK 169.n Divisjoonan 27 000 miestä) Alakurtin radalla. Kemijärvi - Sallan tien molemminpuolin eteni XXXVI Divisjoona Nord, ( 40 600 miestä) jonka hyökkäys Sallatunturin valtaamiseksi 1.07. 1941 johti massapakoon, kun venäläiset hyökkäsivät samaan aikaan. Suomalaiset 6D ( JR 12, 3000 miestä) koukkasivat puolestaan Hautajärveltä Alakurtin radalle. Pihtiliikkeellä haluttiin katkaista rata venäläisten selustassa.

Kokemattomat SS - poliisimiehet Berliinistä joutuivat venäläishyökkäyksessä pakokauhun valtaan. Osa pakeni Kemijärvelle saakka. Keski - iältään 30 vuotiaita. Vain  divisjoonan kaksi pataljoonaa taisteli.

Suomalainen 6 Divisjoona hyökkäsi Hautakylästä Alakurtin radalle.  Tarkoituksena oli yhdessä saksalaisen 169 Divisjoonan kanssa katkaista venäläisten selkäpuolella tie. Venäläiset olivat asemissa Sallan tiellä ja hätyyttivät hyökkäyksillään saksalaista SS - divisjoona Nordia. Suomalaisten hyökkäys alkoi 1.7.1941 klo 2.30. Jänkäjääkärit lähtivät  liikkeelle vesistöjä ja soita hyväksikäyttäen. ( Siitä nimi: jänkäjääkärit.)

Saksalaiset eivät kuitenkaan päässeet sovitusti eteenpäin( 169 D)koukkajat Saijalta, eikä tiensuunnassa. ( SS-Divj.Nord) Hyvin ja sovitusti edenneet (6D) suomalaiset joutuivat osin mottiin ja taistelemaan yksin niin Kelsinkäisessä (10.7) kuin Nenäpalossakin. 

Jänkäjääkärit vetäytyivät parisen kilometriä parempiin asemiin. Saksalaisa koukkaajia ei kuulunut auttamaan. Suomalaiset joukot olivat operatiivisesti alistetut saksalaisille, jotka joutuivat hyväksymään vetäytymisen omien joukkojen saamattomuutena. Kuvassa vas. talvi - ja jatkosodan taistelija Pauli Lintula. Kaatui Kiestingissä 1.11 -41.

Itä - lapin miehet

6. DIVISJOONA

Jalkaväkirykmentti 12 perustettiin Kemijärven Hanhikoskella. 11. 06 .1941 kutsuttiin sotaväen reservit koolle. Rykmentin komentajansa evl Albert Puroman johdolla JR 12 I ja III pataljoona marssivat Kemijärven läpi ja olivat pari viikkoa myöhemmin valmiusasemissa Hautajärvellä. Pari kilometriä itä - rajalta. Yleinen liikekannallepano Suomessa julistettiin 17. 06. 1941.

Jalkaväkirykmentti 12 kuului 6.n Divisjoonaan, jonka komentajana oli eversti V.A Viikla, myöhemmin kenraalimajuri E.A Vihma. Muita 6.n Divisjoonan joukkoja olivat JR 33, komentajanaan eversti Mäkinen, JR 54 evl Pihlajamaa, sekä KTR 14 evl A. Mäen johdolla, joka oli samalla tykistön komentaja. Lisäksi divisjoonaan kuuluivat Pioneeripataljoona 36, Viestipataljoona 35, Kevyt osasto 3, tykkikomppania, kaasunsuojeluosasto, kolonna ja muita huoltomuodostelmia, yhteensä 13 492 miestä. Kuvassa Oinaan suojeluskuntalaisia.

JÄNKÄJÄÄKÄREIDEN SOTA

JR 12.sta oli 3 pataljoonaa.  I - pataljoona koottiin juuri paripäivää aikaisemmin vapautuneista varusmiehistä, jotka olivat palvelleet 2 - vuotta. II - pataljoona koottiin huhtikussa varusmiespalvelukseen tulleista alokkaista Savukosken Saunakankaalla, jotka sotaan joutuessaan kärsivät huimia tappioita. 

Pataljoona alistettiin jo harjoitusvaiheessa Divisjoona J:lle Uhtuan suunnassa. Mainittakoon, että Saunakankaan varuskunnan mukana sotatoimialueelle Kiestinkiin tuli mukana  myös Saunakankaan sotilaskoti. Rohkeita lottia.

Saunakankaan varuskunta - alueen rakentamisesta ja raivaamisesta vastasivat palvelukseen astuneet varusmiehet. Aluksi saatiin pystyyn ruokalaparakki ja perustuksia muille rakennuksille. Varuskunnalla haluttiin torjuttiin Idän uhkaa Kuoskun - Sallan suunnalta. Sodan vuoksi  rakennustyöt jäivät kesken ja Saunakakaalle ei enään palattu.

III - pataljoona koottiin Itä - Lapissa palvelleista talvisodan veteraaneista, ammattimiehistä. 

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.06.1941. JR 12; sta joutui mukaan sotatoimiin Hautajärvellä 1. heinäkuuta 1941 klo 2.30, kun saksalaiset aloittivat sotatoimet Sallan tien suunnassa ja Petsamossa. JR 12 sai käskyn koukata Hautakylästä saksalaisten alaisuudessa Alakurtin tielle. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3616, esikunta 209. Operatiivisesti joukot alistettiin aluksi saksalaisille. 

Saksalaiset aikoivat 8 päivässä edetä Muurmanskin rautatielle, mutta aika hupeni Sallan valtaukseen 10 kilometrin matkalla (8.7-41) Sallan jälkeen he juuttuivat Kairalan kapeikkoon tiensuunnassa, eikä sovittu koukkaus Saijalta edennyt. Suomalaiset koukkasivat etelästä ja pääsivät tavoitteeseensa, Alakurtin radalle.

Suomalaiset joutuivat koviin taisteluihin ja mentyksiin, kun aseveljet junnasivat paikallaan.  Suomalaisten komentosuhteet säilytettiin itsellä, joka oli hyvä ratkaisu, kun saksalaiset eivät menestyneet omassa hyökkäyksessään. Suomalaisen divisjoonan rykmentin numerointi tuli siitä, kun perusjoukko - osaston rykmenttiin lisättiin 21,  eli perusjoukko JR 12,+ 21 ( JR 33) + 21 eli JR 54.


6D/JR 12, komentajat

6 D / JR 12 päälliköt 19. 9. 1943 Karhumäessä komentajansa  kenraali Vihman 50 - vuotispäivillä. Etualalla eversti Puroma, eversti Hanse, eversti Kurenmaa, evl Karanko, majuri Airimo ja eversti Mäki (ktr 14). Kuudennen divisjoonan komentaja, kenraali Vihma selin.  sa- kuva.
Hyökkäysvaiheen jälkeen joukko - osastot siirtyivät prikaatikokoonpanoihin.Osa vanhoista ikäluokista  kotiutettiin. Kuitenkin vuoden 1943 vaihteessa siirryttiin vanhoihin kokoonpanoihin, ja kuudes divisjoona siirrettiin kokonaisuudessaan takaisin vallatuille alueille maaselälle ja divisjoonan esikunta Karhumäkeen. Neuvostoliitton suurhyökkäyksen alkaessa  4.6. 1944 joukot siirrettiin
Karjalan kannakselle. Ihantalan torjuntataistelussa  6. divisjoona menestyi.

JR 12 TAISTELUT

II / JR 12; sta pataljoonan päälliköt rykmentin sotapesä Tapparassa, Kiestingissä 1941. Vasemmalta evl. Ali Koskimaa, pataljoonan komentaja, rva Jensen, sotilaskotisisar, kapteeni Eino Tukkimäki, sekä kapteeni Soini Mikkonen. Alokaspataljoonan komentajat. Savukosken Saunakankaalla kootun pataljoonan mukana tuli myös Sotilaskoti. Ainutlaatuista taistelujoukoissa. Rohkeita lottia.

II - pataljoona oli huhtikussa 1941 palvelukseen astuneita varusmiehiä, jotka sodan alettua olivat  "harjoitusleirillä" itärajan tuntumassa ja partioivat Uhtuan suunnassa. Pataljoona joutui kuitenkin heti kiivaisiin taisteluihin ja menetti neljässä viikossa 160 jänkäjääkäriä, joista 59  miestä kaatuneina.


JR 12 / I ja  III pataljoona; taistelut hyökkkäysvaiheessa 1.7 - 17.9.1941

01.07  KIRAKKALAMPI
04.07  POLKUVAARA
10.07  KELSINKÄINEN
11.07  LOUKUTTAMAA
           - KUORREVAARA
26.07  NENÄPALO
23.08  NURMITUNTURI
           UULANTOINVAARA
           ENJATUNTURI
           TUORIKEVAARA
01.09  ALAKURTTI
02.09  TUNTSAJOKI
11.09  VOITAJOKI
17.09  VERMAJOKI
14.10  SIIRTO KIESTINKIIN

Itä - Lapista ( 6.D )suomalaisjoukot siirrettiin Kiestinkiin. Saksalaisjoukot jäivät puolustamaan Itä - Lappia. Sallan suunnalle jäi Rajajääkäripataljoona 7 ( JR 33) varmistukseksi saksalaisille. Suomalaiset paikallisjoukot toimivat komendanttiviraston alaisuudessa, yhteistyössä saksalaisten kanssa.

6 DIVISJOONA  miehitys
Komentaja;                    eversti     Verner August Viikla             synt.      1893
JR 12                              evl           Albert Aleksander Puroma                  1895
JR 33                              eversti     Johan August Mäkiniemi                     1888
JR 54                              evl           Armas Kalle Pihlajamaa                       1896 
lll/JR 12                          majuri      O. A. Väänänen                                   1900
lll/JR 12 (11.07-41 alk)  kapteeni  Veikko Heliö Kiiveri                            1908
Kevytosasto 3                 majuri      Alferd Ilmari Kunnas                           1902  

Kiestingin motti

Kuvassa Divisjoona J:n komentaja eversti J. Turtola jakaa Kiestingissä kunniamerkkejä.SA -kuva.

KIESTINGIN MOTTI 20.8 -  7.9- 1941

Kun saksalaishyökkäys Muurmanskin radalle ei onnistunut Sallassa, yrittivät he katkaista  radan Louhen suunnassa. Suomalaiset joukot joutuivat taas lujille, kun saksalaishyökkäys ei onnistunut soisessa maastossa täälläkään.  II / JR 12 alistettiin hyökkäysvaiheessa Divisjoona J:lle, eli komentajansa mukaan J. Turtolalle. Pataljoonan kokonaistappiot sodan alkamisesta Kiestinkiin  olivat suuret; 18. 10. 1941, 773 miestä, joista kaatuneina 187  ja haavoittuneina 569 miestä.

Osmo Hyvösen kirjassa" Kiestingin motti" 4.n komppanian päällikkö arvioi, että Kiestingin motista selvinnyt II / JR 12.n sijainti syksyllä - 41 oli Oulun sotasairaala.. ( jääk.luutnantti Taito Nurminen)  Saksalaisjohdolla aloitetut hyökkäysoperaatiot eivät tuottaneet tulosta. Suomalaiset ottivat omien joukkojen komennon suurempien tuhojen välttämiseksi. 

Kiestingin sunnassa kävi kuten Sallassakin; saksalaisjoukot eivät pystyneet etenemään, joten suomalaisjoukot joutuivat mottiin, joka purettiin omien joukkojen voimalla niin sisältä kuin ulkoakin. Mottiin jäi ilman saksalaisapua kuitenkin raskasta kalustoa, joita saatiin takaisin marraskuun hyökkäyksessä Kiestingistä - Lohilahteen..

Armeijakunnan komentaja Siilasvuo  hyväksyi vetäytymisen parempiin asemiin. Saksalaiset, jotka sotatoimia johtivat, joutuivat tyytymään Suomen päätöksiin paikallisesti ja antoivat omiakin joukkojaan suomalaisten komentoon. Sallan suunnalla menestyksellisesti toiminut I ja III /JR 12 pataljoona saavuttivat vanhan rajan parissa kuukaudessa. Pataljoonat siirrettiinkin 14. 10. 1941 Kiestinkiin, missä joutui uusiin taisteluihin.

Kiestingissä Osasto  J:lle eli Turtolalle alistettu II / JR 12 palautettiin Puroman rykmentin yhteyteen 24. 10. 1941.

Kaatuneet heinäkuussa 6D - 41

Kaatuneet ja kadonneet heinäkuussa 1941. 6,s Divisjoona

JR 12       232     I ja III pataljoona ( II pataljoona Kiestingissä)
JR 33        48
JR 54        91
KEV.OS.3 22
KTR 14       6
III/33        20
PION.         2       
TAPPIOT, yht  422 MIESTÄ, JOISTA 19 UPSEERIA
HAAVOITTUNEET   1200 MIESTÄ

Isä, Arvo Lintula, sekä nuorempi veljensä Pauli Lintula taistelivat niin talvisodassa (Er.P 17) kuin  jatkosodassakin (6 D JR 12). Kiestingin asioista isä (s.1911 )suostui kertomaan vasta 1970 - luvulla. Nuorempi veli (synt.1917) kaatui 1.11 -41 konekiväärinsä ääreen.Isä haavoittui 10.7 Kelsinkäisessä, kun saksalaisten ampuma venäläishävittäjä syöksyi kk - taisteluhautaan. Räjähtävän koneen bensiini syttyi tuleen ja tilanteessa kuoli taistelukavereita. Isältä paloi käsi ja selkä, mutta palasi toivuttuaan rintamalle.

Molemmat veljekset olivat jatkosodassa JR 12; sta taistelijoita. Talvisodan aikana he taistelivat Isänmaan puolesta Sallan pataljoonassa, Er.P 17,  ja pysäyttivät vihollisen Kemijärven lähistöllä, Mäntyvaarassa. 

Pauli kaatui konekiväärinsä ääreen Kiestingissä 1.11.1941.Kk - suihku oli lävistänyt rinnan. Isä oli ryhmänjohtajana kiväärikomppaniassa, Pauli puolestaan KK- komppaniassa. Taistelivat samoissa joukoissa muiden  kemijärveläisten kanssa. Isä huomasi nuoremman veljensä kaatuvan  taistelun tiimellyksessä.
Huoli nuoremmasta velipojasta oli tietysti kova taisteluiden aikana, jossa molemmat olivat mukana. Ja että Pauli oli kk- ryhmässä.

JÄNKÄJÄÄRIT JR 12( Talvisodan taistelijat)

Jatkosodassa Itä - Lapin talvisodan taistelijat oli sijoitettu III / JR 12, mukana myös talvisodan taistelijoista konekiväärikomppania. "Sallan pataljoonan" tutut komentajat olivat päällikköinä. Aluksi pataljoonaa komensi majuri A.O Väänänen, joka vaihtui 10. 07. 1941 kapteeniksi nousseeseen talvisodan Kiiveriin. 

Väänänen lähetettiin elokussa Petsamoon. Kemijärveläispataljoonan komppanianpäällikköinä olivat mm Urponen, joka komensi miehiään taistelussa edestä. Myös Pentikäinen oli peloton komppanian päällikkö, joka johti miehiään edestä huutelemalla ohjeita tuohitorvella. KK - komppanian päällikkönä oli Kemijärven suojeluskuntaakin johtanut kapteeni Kalle Reini. Kuvassa kemijärveläisiä sotainvalideja.

Lapissa siviilihallinto

Jatkosodan aikana siviilihallintoa ei luovutettu saksalaiselle aseveljelle. Maaherra Kaarlo Hillilä piti ohjat käsissään. Lapissa Saksa ei ollut miehittäjänä vaan yhteistyökumppalina. Niinpä Lapista tuli saksalais - suomalainen yhteistyöalue. Siviilihallinto säilyi suomalaisilla, sotilaallinen johto saksalaisilla. Yhteinen vihollinen oli Neuvostoliitto!
6.12. 1941 sotilashallinnon yhteistoimintaa varten perustettiin Yhteysesikunta Roi, jota johti eversti Oiva Willamo.  Esimerkiksi Kemijärvellä ja Sallassa oli yhteistoimintaa varten komendantin virastot. 
Kemijärvellä komendanttina oli talvisodan taistelija Vilho Vesenne. Virastolla oli käytössään pienet sotilasjoukot, mm desanttien tuhoamiseen. Kemijärven -Sallan suunta oli sotatoimialuetta. Ilman lupalapua sinne ei Rovaniemeltä päässyt. Kuvassa mm maaherra Kaarlon Hillilä, eversti Oiva Willamo ja saksalaisjoukkojen komentaja kenraalieversti Eduar Dietl.

Tapahtumakalenteri jatkosota

22.  6 1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon kaikilla rintamilla
22.  6          Neuvostoliitto pommittaa Suomea
25.  6          Suomi toteaa olevansa sodassa
27.  6          Ylipäällikkö Mannerheim tekee hyökkäyspäätöksen
31.  6          Suomi käynnistää hyökkäyksen ja ylittää Moskovan rauhan rajan
01.  7          Lapin joukot ylittävät rajan klo  2.30
08.  7          Vallattaan Salla
08.  8          Vallataan Kiestinki
29.  8          Vallataan Viipuri
30.  8          Lapissa vanha raja ylitetään Tuntsajoella
02.  9          kannaksella saavutetaan Rajajoki
05. 12         suomalaiset joukot valtaavat Karhumäen
                   asemasotavaihe 42 - 43 linnoitusvaihe

Marski ei halunnut Sorokkaa eikä Muurmannin rataa

Mannerheim halusi jo marraskuun 7.n päivänä 1941 rajoittaa hyökkäystään ja ottaa Lapissa saksalaisille alistetut joukot komentoonsa. Muurmannin radalle Marski ei suostunut hyökkäämään vaan jätti asian saksalaisten kontolle.  Sorokan huoltokeskus  ja Leningrad eivät olleet Marskin tavoitteina. Karhumäen valtaus sen sijaan oli rintaman oikaisemiseksi. 

Suomalainen III Armeijakunta sai Mannerheimilta moitteita (Siilasvuo) omin luvin tehdystä hyökkäyksestä Uhtuan suunnassa ( mm Lohilahti).Marski ei kannattanut valloitussotaa, johon Siilasvuo komentajana näytti saksalaisten rinnalla syyllistyneen! Marras-,joulu - ja tammikuussa kotiutettiin rintamalta kymmeniä tuhansia miehiä. Hyökkäysvaihe oli takana.

09. 6.1944 NEUVOSTOLIITON SUURHYÖKKÄYS ALKAA

14.6           Suurhyökkäys kohdistui Kuutterselkään
20.6           Viipuri menetetään
24.6           Karhumäki menetetään
7.7   1944  Puna - armeija pysäytetään Ihantalassa
5.8             Kenraali Vihma kaatuu Ihantalassa
4.9  1944   suomalaiset aloittavat aselevon
5.9             puna - armeija lopettaa vihollisuudet
22.9.1944  valvontakomissio Suomeen
27.4.1945  saksalaiset poistuvat Suomesta / veteraanipäivä
26.9.1947  valvontakomissio poistuu Suomesta
1956          Neuvostoliitto luvuttaa Porkkalan

JR 12 tappiot 41 -44

HIRVITTÄVÄN SUURET TAPPIOT

JR 12 menetti jo - 41 hyökkäysvaiheen aikana kaatuneina ja haavoittuneina kaksi kolmasosaa määrävahvuudestaan. 
Jalkaväkirykmentti 12 menetti sotien 41 - 44 aikana kokonaistappionaan     yht  4848 miestä, eli puolitoistakertaisesti määrävahvuutensa.Jalkaväkirykmentin määrävahvuus; 3616 miestä, joista esikunta 200.

1941;  kaatuneet 565, kadonneet   132, haavoittuneet 1880  yht 2577 miestä
1942;  kaatuneet 124, kadonneet       3, haavoittuneet   340  yht  467 miestä             
1943;  kaatuneet   82, kadonneet    10, haavoittuneet   302  yht  394 miestä
1944;  kaatuneet  211,kadonneet    31, havoittuneet   1168  yht 1410 miestä
           
Kaatuneet ja kadonneet yht 1158 jänkäjääkäriä.

6. Divisjoonan kokonaistappiot jatkosodassa;        9479 miestä,
    Divisjoonan kokonaisvahvuus sodan alussa oli 13 492 miestä.

Armeijakunnan suomalaista komentajaa kenraali HJ Siilasvuota kutsuttiinkin  "Jalmari - Veriseksi". Siilavuo joutui Mannerheimin alaisena  johtamaan vielä Lapin sotaa saksalaisia vastaan, joiden kanssa hän oli toiminut hyökkäysvaiheen aikana yhteistyössä... Hän kuoli 1947, vain 54 - vuotiaana.
SA-kuvassa Dielt ja Siilasvuo Kiestingissä.


saksan sotakoneet

Kemijärven Hanhikoskella sijaitsi saksalaisten sotalentokenttä. Kuva vuodelta  -42, kentän reunassa parikymmentä stukaa ja tiedustelukonetta.

Kiestinki-lohilahti -ihantala

Kuvassa JR 12 tuhosi Kiestinki - Lohilahti alueella satoja venäläispesäkkeitä marraskuun hyökkäyksessä.  Eversti Viikla ( 6 D) antoi 23 päivä  marraskuuta 1941 käskyn, jonka mukaan  I ja III JR 12;sta etenevät Kiesingistä 15 km itään, Lohilahteen. Pataljoonat hyökkäsivät reippaasti, omien tappioden ollessa 15 haavoittunutta. Puolet rykmentin kk - komppanioista tukivat hyökkäystä. Vihollisalue vallattiin kiivaiden taistelujen jälkeen.

Vihollisia kaatui 300 ja 50 otettiin vangiksi. 25. 11 alue oli vallattu saksalaispanssareiden ja liekinheittimien avulla, mm 200 isompaa ja 400 pienempää korsua ja tuliasemaa. Lisäksi saatiin sotasaaliina 5 panssaritorjuntatykkiä, lukuisasti konekiväärejä ja muuta aseistusta. 

Kaiken kaikkiaan venäläiset menettivät marraskuun aikana Kiestinki - Lohilahti alueella 5500 miestä kaatuneina, 30 tykkiä, 15 pst - tykkiä, 13 panssarivaunua, 400 hevosta,  14 - 16 tuhottua lentokonetta. Vangeiksi jäi 1700 venäläistä. Vihollistappiot olivat  vajaa 10 tuhatta miestä.

Saarrostushyökkäyksessä Puroman JR 12; sta oli alistettu mm saksalainen "Suopataljoona" panssariosastoineen, Vahv. I /JR 53.n, RajaJK 35.n ja Lin. P 15:n, sekä pääosa Osasto Turtolasta palautetuista II / JR 12;sta sotureista.

Mannerheim ei suostunut hyökkäämään Sorokkaan, eikä Muurmannin radalle, vaan jätti sen saksalaisten kontolle. Tammikuussa 1942 JR 12 siirtyi lepovuoroon Kajaaniin ja Nurmekseen.Hyökkäysvaiheen aikana Armeijakunnan komentaja H.J Siilasvuo sai kutsumanimen; " Jalmari - verinen". Niin kovat olivat tappiot. Siilasvuo toimi Pohjois - Suomessa yhteistyössä saksalaisten kanssa. 

Kaiken lisäksi yllätyksenä tuli 6 Divisjoonan komentajan, eversti Viiklan itsemurha, joulukuun 18 päivänä 1941.6 Divisjoonan komentaja oli masentunut suurista tappioista erämaasodan aikana ja ampui itsensä keskiyön jälkeen.     Mannerheimilla oli Viiklasta valmis ylennyssuunnitelma kenraalimajuriksi. Wiiklalle tarkoitettu Mannerheinmin risti oli päivätty 15. 12.41 ajankohtaan.

ASEMASODASTA IHANTALAAN

Talven 1942 JR 12 oli Kiestingissä. Huhti - toukokuun ajan  1942 JR 12  l ja ll pataljoona taistelivat Lohilahdessa. Syyskuussa rykmentti irroitettiin rintamasta ja se siirtyi Nurmekseen jalkamarssina 360 kilometriä. Alkoi lepo ja koulutusvaihe. 6 divisjoonan muut osat; DE, JR 33, JR 54 Kajaanin Ristikankaalle. Näistä muodostettiin kevennetty 12 prikaati, joka  koostui nuoremmista ikäluokista. Uudelleen muodostettu 12 prikaati siirtyi aluksi Rukajärven suunnalle, jossa se mm tuhosi selustaan hyökänneen vihollisen sissiprikaatin. Vanhemmat ikäluokat oli kotiutettu.

Tammikuussa 1943  12 prikaatin  osat lakkautettiin ja kaikki sen osat liitettiin takaisin 6 Divisjoonan aikaiseen kokoonpanoon. Divisjoona siirrettiin kokonaisuudessaan Maaselän kannakselle, DE Karhumäkeen.

1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana divisjoonan pääosat siirrettiin nopeasti torjumaan hyökkäystä Tali - Ihantala alueella, jossa se onnistui ja Suomi pelastui.!

III - armeijakunnan komentaja H.J Siilasvuo ylennettiin heinäkuussa 1942 kenraaliluutnantiksi ja hänet siirrettiin pois armeijakunnan komentajan tehtävistä. Rintamalle hän pääsi vasta 1944 johtamaan Lapin sotaa ja karkoittamaan saksalaiset maasta.


kenraali Vihma

Kenraali Einar August Vihma Karhumäessä, 19.9. 1943. Kuva on otettu hänen 50 - vuotispäivien yhteydessä Karhumäessä. Kenraali Vihmasta tuli  tammikuussa -43 uudelleen muodostetun kuudennen divisjoonan komentaja Siilasvuon jälkeen. Vihma kaatui Ihantalan torjuntataisteluissa 5. elokuuta, 1944.
Ihantalan massiivisen torjuntataistelun jälkeen, Neuvostoliitto lopetti ankarat hyökkäykset Suomea vastaan ja keskittyi kilpajuoksuun Berliiniin  Saksassa, jonne myös amerikkalaiset joukot olivat saapumassa.  Kuten talvisodassa, Suomi jäi myös jatkosodassa valtaamatta ja marssi Helsinkiin ei onnistunut. Rauhansopimus saatiin syyskuussa 1944 ja Suomi siinä velvotettiin ajamaan saksalaiset maasta. Vauhdittaakseen asiaa, Neuvostoliitto oli tuomassa omia joukkojaan Suomen maaperälle, joiden tarve torjuttoon. Lapin sodassa saksalaiset karkotettiin Lapista, 27.4 . 1945 Kilpisjärvellä. Päivästä on tullut kansallinen Veteraanipäivä. 27.4.

sankarivainaja

Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS